Kirkkaana helmikuisena sunnuntaiaamuna Roikaleet kokoontuivat sovitusti
Kairatien bensa-asemalle ja lähtivät siitä peräkanaa autoihinsa
pakkautuneina ajelemaan kohti Vennivaaraa. Mukaan reppuihin oli otettu
ainakin koirien etsintäliivit, jälkiliinaa ja eväsmakkarat tulistelua
silmällä pitäen. Aktiiviset tiedustelujoukot olivat jo etukäteen käyneet
tutkimassa sopivat etsintämaastot ja hakuharjoituksissa hyväksi käytettävät
kelkanjäljet.

Auringon pikkuhiljaa lämmittäessä kirpsakkaa pakkasaamua saapui koko joukko,
kahdeksan ihmis- ja seitsemän koirajäsentä, harjoittelemaan henkilöhakua
lumiseen metsään. Toisille tällainen toiminta oli jo tutumpaa, toisille
aukenivat aivan uudenlaiset ilot mummojen löytymisestä. Iloa eivät
yhdelläkään koiraetsijällä ainakaan himmentäneet metsästä mummojen myötä
löytyvät herkut, joita mummot jakoivatkin löytäjilleen heti ylenpalttisten
kehujen kera.

Etsintätyylejä ryhmän lappalaiskoirilla oli yhtä monta kuin oli koiriakin,
ohjaajista puhumattakaan. Upottavalla jäljellä koiran perässä
kiiruhtamisella oli varmasti myös oma positiivinen vaikutuksensa
yleiskuntoon. Jo kokeneemmat Maria ja Minna ohjasivat ohjaajia, jotka
ohjasivat koiriaan hukkaantuneiden jäljille. Metsän kätköihin piiloutuville
oli kylmettymisen välttämiseksi varattu eristäviä pyllynalusia, mutta varsin
rivakasti kaikki koirat löysivät maastoon piiloutuneet henkilöt. Joillakin
löytö tapahtui jopa automaattisen ilmaisun kera, vaikkei sitä vielä
varsinaisesti harjoiteltukaan.

Jokaisen koiran kulkiessaan vuorollaan joukon etunenässä jälkiä haistellen,
kipitti koko muu ihmisjoukko ohjaajien perässä kahta kätkeytymisvuorossa
olevaa jäsentä lukuun ottamatta jonossa kuin ankanpojat. Peränpitäjien osana
oli oppia katselemalla muitten koirien suorituksia, sekä Tiinalla valokuvin
ikuistaa Roikaleitten päivän tunnelmia. Koirien erilaisuus olikin
mielenkiintoista huomata ja päivä kokonaisuudessaan ainakin aloittelijoille
mielenkiintoisia huomioita täynnä.

Heiluvat hännät ja onnelliset koiranilmeet todistivat nelijalkaisten
hakumoottoreiden löytäneen mukavaa tekemistä, jota ne saanevat jatkaa
tulevaisuudessakin mm. myöhemmälle keväälle sovitun harjoitusviikonlopun
aikana. Ihmisjäsenet nauttivat vielä harjoitusten päätteeksi alkavasta
kevättalvesta nuotiolla tulistellen ja pääsivätpä koiratkin toisilleen
sopivissa kokoonpanoissa hetkeksi lumen keskelle riekkumaan.

Roikaleiden päivä Vennivaarassa oli onnistunut avaus, jolle Kovaa ja
Arvostettua jatkoa varmasti seuraa.


Mukana olivat :

Hanna ja Guru

Maria ja Nuka

Raisa ja Áksi

Arja ja Väinö

Minna ja Särö

Inga ja Tsabba & Riska



sekä mummoina Tiina ja Henna.

Teksti: Inga Savukoski