Torstai-iltaiset arkietsinnät suoritettiin räntäisenä päivänä, jälleen Vennivaarassa. Lumet ovat huomattavasti sulanneet edellisen käynnin jälkeen ja nyt saatoimmekin laajentaa alueita uusiin suuntiin. :)

Edellisen postauksen jälkeen olemme toki käyneet välissäkin treenaamassa, mutta näköjään kukaan ei ole jaksanut päivitellä uusia kuulumisia. Siispä lyhyesti niistä, ainakin Nukan osalta. Tais olla to 24.4. edelliset treenit, jolloin valmistauduin Nukan kanssa siihen, että kaahottelu otetaan nyt hanskaan ja liina reilusti käyttöön heti alusta lähtien. Lunta oli todella paljon ja se hidasti myös koirien etenemistä kiitettävästi - varsin oivallinen keli ainakin minun tarkoitusperiini siis!! Tällä kertaa Nukan maalimummot sijoitettiin molemmat samaan paikkaan ja ohjeistus oli, että alussa mummot antavat Nukan heidät löytäessään haukkumerkin, palkkaavat haukusta ja sitten jähmettyvät, jolloin kutsun Nukan luo. Ja palaamme sitten yhdessä reilummalle palkkaukselle mummojen luo. :D Onnistui aivan nappiin tuo homma!! Jee! Tällä tiellä päätimme sitten jatkaa..

Tässäpä viimeinki kuvia 24.4. pidetyistä reeneistä. Pari poseerauskuvaa myös..  -Minna-

Nuka löytää Ingan


Nukalta valjaat pois


Hämärä kuva, mutta Guru löytää Marian


Guru vauhti päällä


Tsabba löytää


Tsaban palkkausta


Ja sitte ne poseerauskuvat (tjsp)

Nuka

Nukan bravuuri, pyörähdys pystyseisonnassa - pitäsköhän meän johonkin koiratanssiin tämän kanssa... ;) Ens kerralla otetaan sitte video. :)


Tsabba






To 8.5.2008 Menossa mukana: Hanna & Jimi kera Gurun, Inga kera Riskan ja Tsaban ja Maria kera Lotan ja Nukan.
Pläni, elikkästä suunnitelma: Nukan kanssa helppo ilmaisutreeni, Riskan kanssa ilmaisun kokeilu, Tsaballe ja Lotalle pienet, helpot reagoinnit puhtaalle alueelle ja lopuksi Gurulle suurempi alue.

Nukan kanssa lähdimme alueelle siten, että ilmavainu tuo perille: maalihenkilöt nököttivät rinteessä tuuhean kuusen takana. Päätin liikkua rinnettä ylös siten, että tuulen mahdollisesti kääntyessä Nuka saa ilmavainun, tai tuulen pysyessä ennallaan, olisi tehty 90-asteen kulma ja liikuttu rinteen korkeuskäyrän suuntaisesti alueen takareunaa ja sieltä takas tienvartta kohti, jolloin olisi tullut jo jälkikin vastaan. No, kauaa ei tarvinnut edetä, sillä Nuka kaahotteli nenä korkealla rinnettä ylös, tuuli kääntyi ja pian oli pikkukettu jo löytyneitten luona. Haukkua ei alkanut kuulumaan, joten kutsuin Nukan luokseni , otin sen liinaan ja kysyin: "missä?" ja Nuka veti häntä pitkällä maalimiesten luo. :) Jee. Eivät mummot muistaneet haukkumerkkiä näyttää, kun en siitä erikseen muistanut mainita, joten eipä voitu pikkukoiralta haukkua vaatiakaan. :) Mutta hienosti ja ripeästi löytyivät kaksi mummoa ja Jimi-poika, jolle kuulemma myös olisivat kelvanneet Nukan palkkioksi otetut pinaattiletut. :D
Nuka palaa maalilta mun luo ilmasemaan

Palaamme yhdessä maalille

Oujee, megapalkkauskehuskelu menossa


Nukalle tehtiin vielä toinen vastaava ilmaisutreeni, jossa sama ryhmittymä lähellä kuusen takana piilossa, tällä kertaa haukku pyydettiin ja se myös saatiin. Hyvä homma! Ja Nukan osalta homma oli ohitse. Riskan ja Tsaban kuulumisista kertokoon Inga tarkemmin. :)
Riska tuo Ingaa maalimummojen luo

Lotalle tehtiin kahdella maalilla reagointiharjoitus puhtaalle alueelle: Lotta toimii tasaisen varmasti, käyttäen sekä ilmavainua että jälkeä ja epäluuloisesti lapsiin suhtautuva Lotta sai myös lisää positiivisia kokemuksia, kun Hannan ja Jimin yhteisestä piilosta palkkaaminen keskitettiin nimenomaan Jimin kontolle. Taitaa Lotta tykätä taas lapsista hitusen verran enemmän - tai ainakin Jimistä! Niin maittavia herkut olivat.
Guru valmiina lähtöön

Gurulle tehtiin sitten isompi alue, minä toimin karttana ja kävin myös Ingan saattelemassa piiloon. Guru on etsintähommasta innoissaan - niin innoissaan että oli omaa vuoroa odotellessaan mm. syönyt autosta turvavyön poikki. :/ Gurustakin löytyy vähän kaahottelijan vikaa, joten ihan tarkoituksella sitten lähdimme Gurun kanssa alueelle siten, ettei vainua heti voi saada. Ja kun havaintoa maalimummosta ei heti ollut, niin Guru pysyi oikein nätisti kivalla etäisyydellä ja piti hyvän kontaktin omiin ihmisiinsä. Kun jälki löytyi, löytyi vauhtiakin, mutta silti musta salama malttoi jäädä odottelemaan, kun näytti, että tipumme matkasta sohjokelissä. :) Maalimummo oli salakavalasti piiloutunut ja Gurun mahdolliset pienet vihjeet mummon sijainnista jäivät ensimmäisellä ohituksella huomaamatta... Matka jatkui sunnuntaikävelynä maalin ohitse.. Ehdotin kurssin kääntämistä ja halkokasojen ja muun irtaimiston tarkistamista. :) Guru kävi hienosti tarkistamassa mm. löytyneen sohvan ja juuri kun se analysoi tuulen mukana pyörivää hajua, kutsuttiin se ohjaajien luo. Guru teki työtä käskettyä ja taas mummo jäi taakse. :) Halkokasojen kiertämisen jälkeen Guru pääsi jäljelle ja voi sitä riemua, kun maalimummo löytyi. Se piti käydä ihan pussaamassa.
Pusu maalimummolle
 
:D Loppu hyvin kaikki hyvin. Oli varsin mielenkiintoista olla perässäkulkijana ja opetella lukemaan tämän koiran merkkien luentaa.