Velho vetaisi syntymäpäivänsä kunniaksi pari jälkeä. Eilisen jälkitreeniohjaaja Paulan neuvoa noudattaen tehtiin Velhon toisesta jäljestä huomattavasti pidempi, kuin tähän mennessä on tehty. Molemmat jäljet sisälsivät myös mutkan, josta tuli lisähaastetta. Ensimmäisen jäljen kohdalla oli Velholla pari pientä haeskelua, mikä saattoi johtua myös tuulen suunnasta. Tuuli oli painanut jälkeä hieman sivuun. Heti perään otettiin toinen, pidempi jälki, mikä kuljettiin varmasti ja tasaisesti kuin juna kiskoja pitkin. Molempien jälkien päässä odotti ansaittu lihapullapalkka!

Guru harjoittelee hakuilmaisua, mikä Gurulla on haukkuminen maalimiehen luona. Gurulle tehtiin pari muutaman kymmenen metrin mittaista pistoa, jossa maalimies haukuttaa sitä. Molemmat pistot sujuivat mallikkaasti. Guru ampaisi innolla hakemaan maalimiestä, joka löytyi helposti ja jäi hyvin haukkumaan maalimiehen luo lihapullapalkan toivossa. Hienoa, että maalimies on alkanut Gurun mielestä olemaan niin siisti juttu, että se jää maalimiehen luo haukkumaan tämän löydettyään. Jatkamme tämän asian vahvistamista tulevissa treeneissä!

Maria lisännee blogiin Lotan ja Nukan treenikuulumiset jahka on kotiutunut agikisoista.

Velho jäljellä.

Lihapullia. Nam!

Guru hakee maalimiestä.

Saiskohan sitä lihapullaa vaikka näin haukkumalla.

Sitten ASIAAN! Tänään oltiin Vennissä kolmen naisen ja 5 koiran voimin. Pakkasmittari näytti pariakymmentä astetta ja tuulikin aloitti jossain vaiheessa. Mutta ei se mitään. Lunta on juuri sopivasti, vielä ei lumikenkiä tarvita (joskaan ei niistä varmaan haittaakaan olisi ollut). Felipe harjoittelee kertovaa ilmaisua ja on kovasti mielissään touhusta ja pääsemässä hyvin jyvälle siitä, mikä on jutun juju!

Lotta osoitti taas kerran olevansa aika nekku. Kun emäntä rämpi syvemmällä lumella aukeita paikkoja, kulki musta ruustinna puiden alustoja pitkin, joissa lunta oli vähemmän. Ja sitten polkua pitkin mahdollisimman pitkälle ja vasta varmistuksen jälkeen umpiselle ja maalille. Ei nimittäin hukkaa energiaa tuo koira, vaikka intoa (ja ääntä!!!) riittää kyllä. Hienoa oli huomata, että ilmeisesti Arthroflexit ovat oikeasti tehokkaita, sillä välissä kun ne olivat muutaman viikon loppuneet, Lotta ontui paljon herkemmin ja nyt taas kun niitä on noin kuukauden päivät syöty, on ontuminen vähentynyt huomattavasti!!! Enpä olisi uskonut, mutta hyvä, että tuli kokeiltua!!!!

Guru sitten taas löysi maalit hienosti, mutta seuraavaksi aletaan keskittymään siihen, että palkan saa tosiaankin vain haukkumalla, ei räppäämällä tassulla. Eli nyt varmaan vähän aikaa maalit seisovat tai ovat jossain kiipeilypaikoissa ja palkkaavat haukkua heittämällä herkkuja yksi kerrallaan turvallisen etäisyyden päähän. Jees. 

Nuka vuorostaan sitten etsi mainiosti näiden harjoitusten isoimman alueen. Nosti vanhat jäljet, muttei lähtenyt niille suin päin ryntäilemään, totesi vain, että tästä on edelliset menneet, ei oo meiän juttu. Ja sitten hienosti ilmavainulla paikallisti maalit. Nyt eka kertaa pitkään aikaan meinasi vain unohtaa, että haukun ja eka palkan jälkeen pitäisi itsenäisesti palata hakemaan se emäntä. Meinasi tällä kertaa jäädä syömään loputkin herkut, kun kerta näkösillä olivat. Kutsusta tuli kuitenkin innoissaan ilmaisemaan ja vauhdilla johdatti sitten maalimiehille. Hyvä hyvä. Ens kerralla maalit pitää lopun herkkuaarteen piilossa, ettei tuu houkutusta jäädä sitä päivystämään.Tässä vielä autolle palannut kuuraparta:

Velho sitten taas meinasi suoraan autosta kaahottaa maaleille, vaikkakin malttoi viimein hakea emännänkin mukaan. Velhokin on alkanut harjoitella kertovaa ilmaisua, joten maalit pidetään helppoina ja lähellä, jotta homma kirkastuu. Lopuksi Velhoa leikitettiin oikein kunnolla lumipalloilla ja hangessa juoksuttamalla. Maria vei tällä kertaa voiton, ei saanut Velho kiinni. Ens kerralla asetelmat voi olla jo ihan toiset. Tai viimeistään keväthangilla, jotka kantavat koiran, mutta eivät allekirjoittanutta...

Seuraavia treenejä on suunniteltu lauantaille, palaamme asiaan!!!

M

Hanna ja Guru aloittivat pirteällä suorituksella. Guru opettelee haukkuilmaisua, joka toisella maalimiehellä irtosi varsin mallikkaasti. Maalimiehillä myös viivyttiin ohjaajan saapumiseen asti,  mikä ilolla huomioitiin.

Sitten Tea ja Tiuhta kävivät tekemässä sunnuntaikävelytyyppisen kierroksen metsässä ja maalimiehiähän sieltäkin löytyi! Tiuhta ottikin oikein ammattimaisia ilmeitä jälkimmäisenkin maalimiehen löydyttyä. Helppoa ja mukavaa, ajatteli Tiuhta.

Velho ja Hanna tekivät samanlaisia löytöjä metsästä heti Tiuhtan ja Tean perään, ja voi niitä Velhon onnenhetkiä maalimiesten löytyessä! Sympaattinen kaveri.

Riskan tavoitteena oli tehdä kaksi kohtuullista haukkuilmaisua. Alku meni plörinäksi koiran painattaessa miljoonaa kaukaisuuteen maalimiesten kuva mielessään, todellakin ihan mitä reittiä haluaa. Eka ilmaisu oli kohtuullinen, toinen suorastaan erinomainen. Taitava maalimies Hanna haukutti Riskaa lähes yhtäjaksoisesti ohjaajan saapumiseen asti. Siis ilmaisuihin olin tyytyväinen, koiran hallittavuuteen (mihin??) en.

Seuraavaksi Tsabba teki kaksi perusnättiä hakua. Vähän oli maalimieheltä paluu "hithanolosta", mutta muuten kuvio oli ok ja koira tiesi etsivänsä. Kesän ahkera jäljestäminen näkyi kyllä suorituksessa, mutta noooh.

Harkat olivat erityisen kivat, koirat taitavia ja ohjaajat punaposkisia :)

No, tänään käytiin kuitenkin miehen ja omien koiruiden kanssa Santavaarassa ihan vaan makkaranpaistoretkellä ja ihmettelemässä valtaisaa väenpaljousta ja koskapa makkararepussa oli myös etsintätreeniliivit, otettiin pikkuetsinnät muistin virkistämiseksi samoilla huudeilla ku toissa viikolla. Eka Nuka: Intoa oli taas kuin pienessä pitäjässä. Malttoi kuitenkin Erinomaisesti odottaa lähtölupaa ja teki aluksi töitä laajalla kaarella, mutta minut huomioiden. Tuuli vähän kääntyili, eikä lähtöpaikasta suoritettuun kaarteluun tuonut Nukalle mitään apuja, eikä jälkikään ollut niin lähellä, että oisi heti jäljelle päässyt. Kauniin ympyröinnin päätteeksi Nuka palasi viereeni ikäänkuin ilmoittamaan, ettei mitään ollu - mitäs sitte? Lupasin sen jatkaa matkaa ja muutin itsekin kulkusuuntaa niin, että saataisiin tuulesta taas apua. Ei mennyt kauakaan, jo sai Nuka haisua maalista ja lähti hurrrjaa vauhtia paikallistamaan sitä. Innoissaan juoksi vähän ohikin, mutta hienosti ja nopeasti paikansi. Haukku tuli maalimiehellä vasta käsimerkistä, mutta tulipa kuitenkin ja hetken ihmeteltyään palasi mun luo kiireellä, haukkui luona ja "Missä?" -kysymyksestä juoksi suoraan takaisin maalimiehelle. Taitava poika! Possunkärsää palkaksi, lähes yhtä hyvää kuin salami-tikut.

Lotta sitten taas! Intoa riittää rouvallakin! Jäi miehen kanssa vähän tarkentamatta, että kuinka kauas ja mihin suuntaan menee, joten olin vähän pihalla ja varoin kutsumasta koiraa pois niiltäkään suunnilta, kun ajattelin koiran olevan ihan hakoteillä. Siispä Lotta kävi jälestämässä Nukan reissut toiselta puolen pikkutietä ja sitte varsinaiselle alueelle päästyämme mie luulin, että maali on meistä vasemmalle vaikka se oli oikealla (eli kauempana). Vedätin koiraa vähän vasemman suuntaan ja taivastelin tuulta, joka ei antanut meille Yhtään apuja. No, Lottahan nappasi jäljen rinteestä ja paineli suoraan jäljellä maalille. Huomionarvoista sinällään, että juuri ennen löytöä olin jo kutsua Lotan takaisin, eli a) en osaa vielä lukea siitä kovinkaan hyvin, että onko se jälellä vai ei ja b) ehkä tarkemmat ohjeistukset maalimiehen ja koiranohjaajan välillä ois tarpeen.. Mutta Lottahan on pirun taitava jälkikoira. Se kulkee muutenkin luonnostaan aikaslailla pää matalalla, joten siitä on kyllä vaikea tosiaan erottaa, että kulkeeko se "normisti" vai onko sillä jälki työn alla. Harmillinen juttu tuli sitten autolle palatessa taas huomattua, eli Lotta alkoi taas ontua, reissu oli liian rankka.   Vaikeaa tasapainoilla nivelrikkoisen koiran kanssa, joka nauttii suunnattomasti tuosta tekemisestä, mutta jonka kanssa pitää koko ajan varoa tekemästä yhtään liikaa, koskapa se kostautuu heti ontumisena. Huoh.

Ilouutisia sitten taas Savukosken suunnalta! Nukan ja Saiken pentu syntyi maailmaan 19.9. klo 19:19. Paljon ysejä ja sehän on kiinalaisten onnennumero. Taisi pieni syntyä onnellisten tähtien alla, vaikka toki toiveissa oli edes vähän suurempi pentue! 

Maria

Kuvia ei olla vielä muistettu roikaleitten agi-treeneistä ottaa, joten liitänkin tähän "samaan aikaan Torniossa" videon Nukan kisoista: http://s639.photobucket.com/albums/uu111/Hottentotti/?action=view&current=NukaagilitySM-Tornio002.flv

Mukana meiningeissä olivat Maria, Nuka & Lotta, Inga, Tsabba & Riska ja Minna, Särö & Runtu-pentunen.

Tänään oltiin Ingan kanssa Toramolla, koirista mukana Lotta, Tsabba ja Riska. Nuka kävi päivällä silmätarkissa (silmät edelleen terveet! Jee!), enkä viitsinyt sitä kirkkaaseen auringonpaisteeseen ottaa mukaan, kun silmätipat vielä silmiin vaikuttivat.

Todettiin Toramo taas kerran oikein mukavaksi treenipaikaksi vaihtelevine maastoineen ja mukavine taustamölyineen - ampumaradalla oli nimittäin joku häppeninki. Ja ukkonenkin jyrisi. Lotta ainakin oli tuhannen innoissaan etsintähommista ja vaikka vaalea salama Tsabba liittyikin seuraamme etsintäjoukoissa, ei Lotta the virkakoira oransseissa liiveissään tietystikään tästä häiriintynyt millään tavalla. Inga löytyi hyvin ja haukkukin irtosi vielä maalimiehellä!! Jipii! On sen verran Lotalla tuo haukkuminenkin verissä, ettei tarvi kyllä paljoa siihen suuntaan tuupata - sitä riittää ihan muittenki tarpeiksi... Myös Tsaban ja Riskan omat etsinnät menivät hienosti. Eikä käärmeitäkään näkynyt - sen sijaan kuultiin ja nähtiin käki. Nyt nukkumaan - vähän reilun kuuden tunnin päästä lähdetään Tsaban ja Nukan kanssa kisareissulle Ouluun tuon hyppelylajin merkeissä.

Maria

Inga:

Tsabba jatkoi ilmaisuharjoituksia entiseen tapaan. Pikkukoiran mieli oli iloinen ja olemus tarmoa täynnä, vaikka upottavassa hangessa pitikin loikkia eeskahtaalle...Ilmaisu etenee omalla painollaan. Vaikka vielä läpimurtoa ei ole saavutettu, toistojen kautta edetään.

Riska kokeili nyt toisen kerran peräkkäin ensin tyhjää, tallattua aluetta. Se ilmaisi muutamalla haukulla Gurun jäljiltä jääneen maalimiehen paikan, mutta palasi sitten lähtöpisteeseen. Itse etsinnät sujuivat oikein hyvin. Haukkuilmaisu tulee suht vaivatta, kestoa sille ei vielä ole otettu. Riskan ohjattavuus paranee huomattavasti tyhjälle alueelle hukatun energiaryöpyn jälkeen.

Maria ja lumikengät:
Olihan keli!!! Ei meillä ny lumikenkien kans menny ihan putkeen - upottiin ihan pohjia myöten märkään lumeen, vaikka paremmin kulettiin ku noi muut. Vahingosta viisastuneena seuraavat reenit on aamusta, josko vaikka ei olis ihan yhtä läpimärkä ja kantamaton lumi. Otan myös koirat mukaan ensi sunnuntaina. :P

Maria: Nuka aloitti homman ilmaisutreenillä, joka meni todella hienosti! Minna löytyi kuusen alta, haukun Nuka muisti omatoimisesti samoin kuin ohjaajalle palaamisen!!! Hienoa!!! Tosin ohjaajalle palatessa piti käydä merkkaamassa yksi pieni puu, mutta sen siitä saa kun ei hoida noita ulkoilutushommia kunnolla ennen toimiin ryhtymistä. ;)

Lotalla oli upottavassa hangessa kaksi mummoa metsässä ja liikkeelle lähdettiiin Lotan kanssa eri suunnasta kuin mistä mummot olivat sinne menneet. Matkalla oli Nukan ja Särön ilmaisupaikka ja sen Lotta kävi tutkimassa ja merkkaamassa tarkasti. Myös maalimummojen jäljet löytyivät helposti ja maaleille Lotta eteni innokkaasti myös umpista, vaikka selvästikin ensimmäisen näköhavainnon jälkeen yritti vielä pysyä polulla, josko ei kovin tarvitsisi umpista mennä. Hyvin löytyi ja koira oli edelleen hyvin onnellinen. Jibii!!

Nukan varsinainen etsintä sitten taas meni sekin todella hienosti. Nuka lähti luvan saatuaan kuin tykin suusta, kävi vähän nuuhkimassa Gurun ja Milon aluetta, mutta tuoreemman ilmavainun saatuaan riensi heti omalle alueelle. Muisti kuitenkin odottaa minuakin välillä. Ensimmäisellä maalilla toimi loistavasti, toisella omatoimisen ilmaisun jälkeen lähti palaamaan ohjaajalle, mutta kun näki minun tulevan vastaan, kääntyi takaisin ja olisi jatkanut etsimään varmaan jo seuraavaa maalimiestä (jota ei siis edes ollut). Pyysin Nukan luo ja kysymyksestä "Missä?" Nuka viiletti takaisin maalimummolle. :)
Kaiken kaikkiaan omien koirieni osalta tämän päiväiset etsinnät menivät hyvin.

Minna: Särön edellisistä reeneistä oli ainaki puoli vuotta, joten otettiin pari askelta taaksepäin eikä alotettu kauhean vaikeasti. Ensin pieni ilmasun mieleenmuistuttelu lyhyellä matkalla ja yhellä helpolla maalimiehellä, eli löytö, pieni palkka, luoksetulo, palkka, näyttö ja iso palkka. Niinku arvelinki, niin eihän se enää ollu muistissa että sieltä mummolta pitäis palata takasi ohjaajan tykö. Annoin sille kuitenki pienen mahollisuuden oivaltaa asia itte, mutta ku lamppu ei syttyny niin pyysin luokse, palkkasin ja pyysin näyttämään ja hienosti meni. Aikalailla täsmälleen sama homma hieman isommassa etsinnässä. Käytiin poimimassa Maria-mummo vähän syvemmältä mettästä, eikä lamppu syttyny vieläkään. Luoksetulossa tuli kyllä ihan vahingossa melkein oikeaoppinen sivulletulo Mutta ei se haittaa, vaikkei se sieltä vielä muistunukkaan mieleen, pääasia että apinalla on intoa tehä ja malttia keskittyä kuitenki siihen työhommaan. Ilmasun lopullisesta muodosta en ole vielä ihan varma, täytyy vielä vähän suunnitella että miten sen sitten joskus haluaisin toimivan..

 Inga/Riska: vahingo(i)sta viisastuneena päästin Riskan ensin tyhjälle alueelle, jonne se paukahtikin kuin kuoharipullon korkki. Odottelin lähtöpisteessä ja suurimmat paineensa juossut koira palasi takaisin vähän vähemmän tohkeissaan. Tätä jatketaan!

Sitten tien toiselle puolelle ja ohjaaja valitsee väärän reitin keliolosuhteet ja oman kuntonsa/varusteensa huomioonottaen. Riska oli lähtötilanteessa hyvin ohjattavissa ja lähti toivottuun suuntaan, lopusta minulla ei ole näköhavaintoja. Ihminen on hangen vanki, vapaa on vain umpihanki. Maalimiehet löytyivät ja haukkuilmaisuakin oli tarjottu. Maalimiehillä oli myös haastetta palata minua vastaan tarkemmin määrittelemättömään paikkaan umpiseen, mutta ensi kerralla taas viisaampana :)

Inga/Tsabba: Tsaballe otettiin ilmaisuharjoitukset kahteen eri suuntaan lyhyeltä matkalta. Toinen oli jo aika näpsäkkä paluu ohjaajan luokse ja takaisin maalille. Näitä jatketaan nyt pari seuraavaa kertaa vielä ennen kuin pikkuneidiltä vaaditaan enempää. Kun ilmaisu saadaan selkeäksi, kokeillaan sitten vähän kauempaa ohjaajan luo palaamista.

Lotta

Riska

Särö

Nuka

Tsabba

Ei paljon pakkaset haittaa